Kitkarenkaat vai nastarenkaat autoon talvella

Vastaajista 33% valitsi kitkarenkaat ja 67% nastarenkaat. Lue perusteluja alempaa.

Kitkarenkaat
33%
Nastarenkaat
67%

Kumpi on sinun valintasi?

Rastita valintasi, jonka jälkeen voit perustella sen. Tehdään yhdessä fiksuja valintoja.

Kitkarenkaat
Nastarenkaat
Nastarenkaat
Nasta on täysin ylivoimainen jääpinnalla ja kokemattomamman kuskin ohjaamassa autossa. Jos kuskilla on ennakoiva ja rauhallinen ajotapa ja keliolosuhteet pääasiassa lunta eivätkä juuri vaihtele (välillä plussaa, välillä miinusta), niin sitten kitkarenkaat ehkä ovat ok.
Nastarenkaat
Kokeilkaapa ajaa kitkarenkailla täysin jäisellä tiellä niin huomaatte, miksi nastarenkaat on paremmat.
Kitkarenkaat
Kitkarenkaat voi vaihtaa jo hyvissä ajoin ennen talvikelejä, kun taas nastarenkailla ei kehtaa kovin paljon ennen pakkasia alkaa ajella. Kitkat eivät pidä yhtä kovaa meteliä kuin nastarenkaat ja koska niiden vierintävastus on pienempi, myös polttoainetta kuluu vähemmän.
Renkaita
Kuva: © Flender Funways | Pixabay

Nastat vai kitkat

Talvi tulee ja uudet talvirenkaat pitää hankkia. Sentinvenyttäjän valinta on vaikea. Mitkä olisivat hyvät, mutta toisaalta ominaisuuksiin nähden sopivan hintaiset renkaat. Ovatko kitkarenkaat riittävät vai olisivatko nastarenkaat sittenkin paremmat. Sentinvenyttäjä tietää ajavansa pääasiassa lumisilla teillä. Onko hänelle hyötyä nastarenkaista, jotka on suunniteltu jäisille teille.

Tällä sivulla puramme talvirenkaiden hankkimisen ongelmavyyhtiä. Kerromme minkälaiset olosuhteet sopivat kitkarenkaille ja mitkä ovat otollisia nastarenkaille. Kerromme talvirenkaiden testeistä ja mitkä talvirenkaat ovat pärjänneet parhaiten eri testeissä.

Hyvä talvirengas

Talvirenkaan kehittäminen on haaste sinänsä. Jos kehitystyö onnistuu, tehtaalta rullaa ulos talvirengas, joka pitää kaikilla keleillä ja on ajettaessa hiljainen ja rauhallinen. Lisäksi hyvä talvirengas on vakaa ja kestävä. Eikä se tietenkään saa maksaa liikaa. Tämä yhtälö on vaikea pähkinä purtavaksi. Koska kaikkea ei voi saavuttaa, rengasvalmistajat joutuvat tekemään kompromisseja. Juuri tämän takia renkaissa on huomattavia eroja.

Kitkarenkaat

Tienpinnan ja renkaan välinen kitka on pienimmillään silloin kun tienpinta on jäässä, sileäksi kiillottunut ja lämpötila pyörii nollan kieppeillä. Tämä on vaikea pala mille tahansa talvirenkaalle. Erityisesti kitkarenkaat ovat kuitenkin näissä olosuhteissa hätää kärsimässä. Renkaan kumi tarjoaa jonkinlaisen otteen jäiseen tiehen, mutta sen tuoma pito ei yllä lähelläkään nastojen tuomaa mekaanista pitoa. Auton jättäminen kotiin muutamana päivänä vuodessa, hyvin liukkaiden kelien sattuessa, voikin olla ainoa tapa varmistaa turvallinen matkanteko kitkoilla.

Kun jään osuus tiellä vähenee ja lumen osuus kasvaa, vähenee samalla nastojen merkitys. Täysin lumisella tiellä nastat menettävät pidon kannalta merkityksensä ja pito muodostuu kumiseoksen ja kulutuspinnan yhteispelissä. Kitkarenkaat sopivatkin parhaiten (esim. sisämaan) lumisille teille. Kitkarenkaiden hyviä puolia on, että ne voidaan syksyllä asentaa nastarenkaita aikaisemmin ja niillä voidaan keväällä ajaa pitempään. Koska kitkarenkaissa ei ole kovaäänisiä nastoja, ne ovat myös nastarenkaita hiljaisempia. Samasta syystä kitkarenkaat myös kuluttavat vähemmän asfalttia. Toisaalta, kitkarenkaat menettävät parhaan teränsä nastarenkaita nopeammin.

Kitkarenkaita ostaessa on tärkeä varmistaa, että rengas vastaa nopeusluokaltaan Suomen talviolosuhteille ominaisia ajonopeuksia. Nopeusluokka ilmaistaan kirjaimella, joka on merkitty renkaan kylkeen koon ja kantavuusluokan perään. Esimerkiksi "205/55R16T" merkitsee, että renkaan nopeudenkesto on 190 km/h. Vastaavasti kirjain H merkitsee 210 km/h nopeudenkestoa. Yleisen mielipiteen mukaan nopeusluokka T ja sitä alemmat nopeusluokat sopivat Suomessa vallitseviin talviolosuhteisiin. Tätä korkeammat nopeusluokat, kuten H ovat käyttökelpoisia lähinnä Keski-Euroopan ilmasto-oloissa, joissa esim. lumi- ja jääpidolla ei ole niin suurta merkitystä. Toisaalta korkeamman nopeusluokan renkaat ovat usein huomattavasti T-luokkaa parempia märällä ja kuivalla asfaltilla.

Nastarenkaat

Hyvällä kelillä nastarenkaiden pito ei ole kitkarenkaita kummoisempi. Kelin muuttuessa huonoksi ne kuitenkin säilyttävät ominaisuutensa kitkarenkaita paremmin. Siinä missä jäisellä tiellä luistoon joutunut kitkarengas jatkaa luisumistaan, nastojen tuoma lisäpito voi auttaa kuljettajaa korjaamaan pienet lipsahdukset. Suomessa nastarenkaita käyttääkin tilastojen mukaan 80% autoilijoista.

Nastarenkaiden haittapuolia on niiden kitkarenkaita kovempi melutaso ja usein ei-optimaalinen toimivuus asfaltilla. Nastarenkaissa käytetty kumiseos on suunnattu pääasiassa kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin, ei asfaltille, ei kuivalle eikä märälle.

Sopivimman talvirenkaan valinta ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään renkaan ominaisuuksista. Myös kuljettajan kokemus ja auton ominaisuudet vaikuttavat. Mitä kokemattomampi kuljettaja on ja mitä turvattomammasta autosta tekniikan osalta on kyse, sitä enemmän vaaka kallistuu nastarenkaan suuntaan. Nastarengas tasoittaa pitoeroja vaikeissa ajo-olosuhteissa silloin kun kuljettaja ei pysty ajokokemuksensa avulla niitä kompensoimaan. Mikäli autosta löytyy ajonvakautus ja muita turvajärjestelmiä, ne ottavat hoitaakseen osanvastuun auton hallinnasta. Jos kuljettaja lisäksi on kokenut ja tietää miten ajotapa mukautetaan kulloiseenkin keliin, kitkarenkaiden edut voivat hyvinkin puoltaa niiden hankkimista.

Testit ja testivoittajat

Monet lehdet niin ulkomailla kuin Suomessa testaavat talvirenkaita. Suomalaisten kannalta luotettavamman kuvan renkaiden ominaisuuksista antavat testit, jotka on tehty oikeissa pohjolan olosuhteissa. Rengastyypeissä ja renkailta vaadittavissa ominaisuukssissa on eroja Suomen ja esimerkiksi Keski-Euroopan välillä. Keski-Euroopassa tehtyjen talvirengastestien tuloksia ei siksi voi suoraan soveltaa Suomen ajo-olosuhteisiin.

Testeissä mukana olevat talvirenkaat voivat olla aivan uusia tai vanhojen mallien paranneltuja versioita. Rengasvalmistajat kehittävät talvirenkaiden ominaisuuksia eikä tämän vuoden talvirengas välttämättä materiaaliensa tai ominaisuuksian puolesta ole sama kuin samalla nimellä ja mallinumerolla vuotta aikaisemmin myyty rengas. Tuloksissa saattaa siis olla eroja edellisten vuosien talvirenkaisiin nähden.

Testit paljastavat renkaiden välillä huomattavia eroja. Osaamme odottaa, että jäisellä tiellä kitkarenkaan jarrutusmatka on nastarengasta pidempi, mutta osaammeko odottaa, että parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka on lyhyempi kuin huonoimman nastarenkaan. Tämäkin esimerkki kertoo, että renkaan valintaan kannattaa panostaa jos haluaa autonsa alle turvalliset menokumit. Suomessa talvirenkaita on testannut mm. Tekniikan maailma (viimeisin testi, numero 17/2021).

Talvirenkaat kannattaa uusia ajoissa

Useimpien renkaiden pito paranee hieman sisäänajon jälkeen, kun valmistusjäänteet ovat kuluneet pois renkaiden pinnalta. Pian tämän jälkeen alkaa kuitenkin alamäki, joka kohdistuessaan nastarenkaiden nastoihin on pidon kannalta erityisen tuhoisaa. Nastarenkaan pito tukeutuu täysin nastoihin ja kun nastat ovat katkenneet tai irronneet niistä ei enää ole hyötyä; Pelkkä nastarenkaan kumiseos ei juuri pysty tarjoamaan pitoa liukkaalla kelillä. Poikkeuksena on lumella ajaminen, jolloin nastojen merkitys pitoon on muutenkin vähäinen renkaan pintakuvion ja kumiseoksen näytellessä suurempaa roolia. Tästä syystä renkaita ei kannata kuluttaa aivan loppuun vaan uusia ne hyvissä ajoin. Oman turvallisuuden tähden.

Talvirenkaita koskevaa lisätietoa löytyy mm. Liikenneturvan sivuilta, jossa kerrotaan talvirenkaista ja annetaan vinkkejä turvalliseen talviajoon.